Sensobic on tapa oppia sisältäpäin, omasta organismista käsin, ei niin, että joku toinen ohjaa kokemusta.
Miten? Kokeilemalla pieniä liikkeitä ja tunnustelemalla miten ne vaikuttavat meihin. Usein kokeillaan myös asioita, joita tehdään päivittäisessä elämässä, kuten istumista, seisomista ja kävelyä.
Miten jalkapohjani ovat lattialla seisoessani? Mitä tapahtuu, jos hieron jalkapohjaani pallolla, miten seison sen jälkeen? Entä miten se vaikuttaa kehooni ja hengitykseeni? Onko tiukan selän ja rajoittuneen hengityksen välillä jokin yhteys?
Nämä ovat muutamia esimerkkejä kysymyksistä, joiden parissa Sensobicissa työskennellään.
Sensobicissa ei ole opettaja joka sanoo miten pitäisi seistä, kävellä tai istua tai millaisia liikeitä pitäisi tehdä kipeälle selälle. Pikemminkin on niin, että osallistuja itse havaitsee miten liikkuu, makaa, hengittää jne.
Näin voimme löytää tiemme takaisin luonnollisempaan olemiseen ja liikkumiseen.
Kun herätämme kyvyn tuntea koko organismillamme, emme enää tarvitse ulkopuolista kertomaan meille, miten elää, mitä tuntea tai onko kehomme jännittynyt tai vino. Samalla se saa olon tuntumaan elävämmältä, läsnäoloisemmalta ja aidommalta.
Myös yhteys ympäröivään maailmaan syvenee mikä vaikuttaa siihen, miten on suhteessa muihin ihmisiin, painovoimaan, ilmaan jne.
Sensobic ei ole terapiaa. Tarkoitus ei ole tehdä kenestäkään terveempää tai onnellisempaa. Työn tavoitteena ei ole rentoutua tai saavuttaa ihanteellisen olemisen.
Tavoitteena on lisätä tietoisuutta. Sensobic voi myös olla terapeuttista. Lainatakseni Sensory Awarenessin luojaa Charlotte Selveriä: “Mitä lähemmäksi pääsee todellista luontoaan, sitä paremmin huomaa, että terveys ja onnellisuus vahvistuvat samalla.”
Mitä tapahtuu Sensobic-tunnilla?
Se vaihtelee ja riippuu osallistujista. Sensobicissa ei ole tietty ohjelmaa. Työ tehdään ryhmässä, mutta yksityistunteja ovat myös mahdollisia, ja kuten sanottu, osallistujat kokeilevat pieniä liikkeitä ja tunnustelee, miten ne vaikuttavat heihin.
Liikkeet ovat yksinkertaisia, ne sopivat kaikille. Ei ole oikeaa tai väärää. Kaikki tekevät omaan tahtiin, vertaamatta itseään muihin.
Joskus käytetään apuvälineitä kuten pieniä tyynyjä, hirssipalloja ja korkkipalloja. Niiden avulla on helpompi löytää lihakset.
Sensobicissa saavutettavuus on tärkeää. Se tarkoittaa, että ihan kaikki voivat tehdä Sensobicia, aina löytyy jotain mitä voi tehdä.
Tunnilla osallistujilla on mahdollisuus sanoa jotain jos he haluavat. Voi myös olla hiljaa. Ei ole vaatimuksia. Sensobicissa paljon tapahtuu hiljaisuudessa. Annetaan kehon ja hermoston sopeutua.
Sensobicissa vetäjä esittää paljon kysymyksiä. Niiden avulla osallistujat voivat kokea mitä heissä tapahtuu. Vetäjä voi kysyä esimerkiksi: "Miten jalkasi kokevat lattian, jolla seisot?", "Missä kehossasi tunnet hengityksesi?", "Miten aistit hartiasi? Voiko ne liikkua hieman vapaammin?", "Onko suussasi tarpeeksi tilaa kielellesi ja syljellesi?"
KOKEMUKSIA:
"Minulla on aina ollut selkäkipuja, ja olen pelännyt käyttää sitä. Nyt selkäni on kunnossa ja pystyn tekemään juuri sitä, mitä haluan, jopa raskasta fyysistä työtä."
Mies 40 vuotta.
"Kun olen oppinut tuntemaan kehoni paremmin, olen myös oppinut näkemään ja ymmärtämään muita ihmisiä paremmin. Esimerkiksi kokouksessa voin aistia, kuka on vihainen, iloinen, surullinen tai jännittynyt."
Nainen 45 vuotta.
"Ennen pelkäsin hiihtämistä. Pelkäsin kaatumista. Nyt hiihdän paljon lasteni kanssa."
Mies 38 vuotta.
"Parasta tässä työssä on sen sallivuus. Et opeta, vaan annat ehdotuksia ja esität kysymyksiä, jotka auttavat minua tuntemaan, mitä kehossani tapahtuu."
Nainen 65 vuotta.
"Minulla on ollut univaikeuksia niin kauan kuin muistan. Mutta tunnin jälkeen nukun kuin tukki. Se on viikon kohokohta."
Nainen 40 vuotta.
"Oli mielenkiintoista seistä ja yrittää tuntea ajattelun ja havaitsemisen välinen ero. Yleensä mietin mitä joku asiantuntija on sanonut oikeasta seisoma-asennosta. Oli täysin uusi kokemus unohtaa kaikki teoriat seisomisesta ja vain aistia mitä kehoni seisomisestani sanoo."
Mies 55 vuotta.